Header Baby - baby tired

Koliikki

Uuden perheenjäsenen toivottaminen tervetulleeksi on mahtavaa, mutta alkuaika vauvan kanssa voi olla myös raskasta. Koliikista kärsivän vauvan vanhemmille voivat ensimmäiset kuukaudet olla hämmentävää aikaa, jolloin rakkauden ja toivottomuuden tunteet vaihtelevat päivästä toiseen.

Koliikkia - vai vain tavallista itkua?

Koliikki on melko tavallista, sillä noin 10 %:lla vauvoista esiintyy koliikkia. Mutta mistä tietää, milloin kyse on koliikista eikä tavallisesta itkusta?

Yleisesti koliikilla viitataan tilaan, jossa sylivauva itkee tai huutaa lohduttomasti vähintään kolme tuntia vuorokaudessa vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan. Normaalisti vauva parkuu 1–1,5 tuntia vuorokaudessa. Koliikkivauvalla itku ja huuto painottuvat normaalisti iltapäivään ja iltaan. Usein vauvalla esiintyy samaan aikaan vatsakipuun viittaavia oireita, kuten vartalon taaksepäin jännittämistä tai jalkojen vetämistä vatsan päälle. Yleensä koliikki alkaa oireilla kahden viikon iässä ja oireet jatkuvat 3-4 kuukauden ikään saakka. Itkuisuus on runsaimmillaan 6-8 viikon iässä ja alkaa tämän jälkeen vähentyä.

Koliikki on erittäin rasittavaa sekä lapselle että vanhemmille. Siksi vanhempien on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan ja pyytää apua toisiltaan, ystäviltään ja sukulaisiltaan. Koliikki on harvinaista yli neljän kuukauden ikäisillä lapsilla. Tietyissä tapauksissa lapsella vaikuttaa olevan kaasuista johtuvia vatsakipuja.

Mistä koliikki johtuu?

Vieläkään ei oikein tiedetä, mitä koliikki oikeastaan on. Todennäköisesti sen takana on monia aiheuttajia.

Perinteisesti on ajateltu, että koliikki liittyy suoliston hitaaseen kehitykseen tai häiriöön tai suoliston kaasunmuodostukseen. Nykyään pidetään kuitenkin todennäköisenä, että koliikki voi liittyä myös hermoston yleisempään kehitykseen.

Maitoallergian oireisiin kuuluu myös koliikkiin viittaava itkeminen, mutta allergian tapauksessa itkeminen esiintyy yleensä samaan aikaan muiden allergiaoireiden, kuten ihottuman, oksennusten tai ripulin kanssa. 

Jos imetät vauvaa ja hän on allerginen lehmänmaidon proteiinille, voit keskustella neuvolassa tai lastenlääkärin kanssa maitotuotteiden poisjättämisestä omasta ruokavaliostasi. Tätä kannattaa kokeilla vähintään viikko, koska vaikutusta ei ehkä huomaa heti. 

Jos äidinmaidonkorviketta saavalla vauvalla epäillään maitoproteiiniallergiaa, siirrytään korvikkeeseen, jossa ei ole lehmänmaitoa. Äidinmaidonkorvikkeiden käyttö ei sen sijaan ole yhteydessä koliikkiin, sillä koliikkivaivat ovat yhtä yleisiä rintamaitoa ja korviketta saavilla.

Mikä avuksi koliikkioireisiin?

Tärkeää on muistaa, että koliikki ei ole lapselle vaarallista eikä johdu lapsen huonosta hoidosta. Koliikkiin ei ole olemassa parantavaa lääkettä, vaan oireet loppuvat itsestään vauvan kasvaessa. Alla olevat vinkit voivat kuitenkin auttaa koliikkivaivojen hallinnassa:

Röyhtäytä lapsi kunnolla jokaisen aterian jälkeen.

Osa lapsista imevät ruokinnan aikana niin voimakkaasti, että ruoan mukana vauva nielee myös ilmaa. Lasta tulee imettää tai ruokkia pullosta rauhallisesti mahdollisimman pystyasennossa ja röyhtäyttää usein syötön välissä ja jälkeen. Ruokinnan aikana on hyvä ottaa taukoja ja varmistaa, että vauvan huulet ympäröivät nännialueen tai pullon tutin kunnolla. Maitohappobakteerien syöttämisestä voi olla myös apua.

Keinuta vauvaa sylissä tai rattaissa.

Lasta voi kanniskella, istua yhdessä keinutuolissa tai liikutella edestakaisin rattaissa. Tasaiset äänet. Kuten pölynimurin ääni tai autoajelu voivat myös rauhoittaa itkevää lasta. Tärkeää on löytää lapselle oma keino viihdyttää itsensä uneen.

Muista läheisyys ja lohduttelu.

Kanna lasta oman kehosi lähellä kantorepussa tai -liinassa. Kapalointi sekä vierekkäin makaaminen ja vatsan hellä hierominen ovat yleisiä vauvan lohduttelukeinoja. Vatsan hierominen rauhoittaa ja auttaa kaasun poistamisessa suolistosta.

Milloin tulee hakea apua koliikkiin?

Koliikki menee ohi itsestään. Jos omat voimat alkavat loppua tai vauvan tila herättää huolenaihetta, on hyvä kääntyä neuvolan tai lääkärin puoleen. Oireita, joiden ilmaantumisen vuoksi kannattaa hakea apua:

  • Itkuisuuteen liittyy kuumetta
  • Itkuisuuteen liittyy useasti toistuvaa oksentelua
  • Vauva vaikuttaa vetelältä eikä halua syödä
  • Vauvan paino ei nouse
  • Koliikkioireet jatkuvat neljän ikäkuukauden jälkeen

 

Myös vanhempien oma hyvinvointi ja jaksaminen on muistettava

On helppoa unohtaa omat tarpeensa jos vauva itkee monta tuntia päivässä. Mikäli tilanne muuttuu toivottomaksi on apua tarjolla. Neuvolat tarjoavat tukea koliikkivauvan vanhemmille. Neuvolasta voi saada vinkkejä itkemisen käsittelyyn, mikä voi vähentää vanhempien ahdistuneisuutta.

Kannattaa myös pyytää apua sukulaisilta ja ystäviltä ja ottaa hyvällä omallatunnolla tarjottu apu vastaan. Monta tuntia itkevän lapsen kanssa uuvuttaa kenet tahansa ja taukojen saaminen on jaksamiselle ehdottoman tärkeää.

Siivoamisesta ja ruoanlaitosta ei tule ottaa liikaa stressiä koliikkioireiden ollessa pahimmillaan vaan yrittää säästää omia, vauvan hoitoon tarvittavia voimia.