Header Baby - baby sleeping

Semperin sanasto

Tänne olemme keränneet hieman sanastoa, jota esiintyy verkkosivuillamme.

Arakidonihappo (ARA)

Arakidonihappo (ARA) on omega-6-rasvahappo. Omega 6 on monityydyttymättömien rasvahappojen perhe. Omega 6 -perheen emorasvahappo on linolihappo. Emorasvahapot ovat keskipitkiä rasvahappoja, jotka elimistö voi muuttaa joiltakin osin pidemmiksi rasvahapoiksi.

Omega 6:t ovat elintärkeitä eli välttämättömiä rasvahappoja. Elimistö ei pysty tuottamaan näitä rasvahappoja itse, vaan ne täytyy saada ruuasta. Omega 6 -rasvahappoja on esimerkiksi maissiöljyssä, auringonkukkaöljyssä, soijaöljyssä ja seesaminsiemenissä. Linolihappoa täytyy saada ravinnosta, mutta siitä voi muodostua elimistön soluissa monia rasvahappoja, joiden hiiliketju on pidempi ja joissa on useampia kaksoissidoksia. Linolihaposta muodostuu muun muassa arakidonihappoa (20:4 n-6 ARA).

Pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot (DHA, omega 3 ja ARA, omega 6) ovat tärkeitä pienen lapsen kehitykselle. Semperin BabySemp-äidinmaidonkorvikkeet sisältävät näitä rasvahappoja.

Dokosaheksaeenihappo (DHA)

Dokosaheksaeenihappo (22:6 n-3 DHA) kuuluu omega 3 -rasvahappoihin. Omega 3 on monityydyttymättömien rasvahappojen perhe. Omega 3 -perheen emorasvahappo on nimeltään alfalinoleenihappo. Emorasvahapot ovat keskipitkiä rasvahappoja, jotka elimistö voi muuttaa joiltakin osin pidemmiksi rasvahapoiksi.

Omega 3 ovat elintärkeitä eli nk. välttämättömiä rasvahappoja. Elimistö ei pysty tuottamaan näitä rasvahappoja itse, vaan ne täytyy saada ruuasta. Pitkäketjuisia omega 3 -rasvahappoja on esim. rasvaisessa kalassa (kuten lohessa, makrillissa, sillissä, silakassa ja sardiineissa), äyriäisissä ja joissakin levissä. Lyhytketjuisia omega 3 -rasvahappoja on esim. rapsiöljyssä, pellavansiemenissä, saksanpähkinöissä ja lehtivihanneksissa. Alfalinoleenihappoa on saatava ravinnosta, mutta siitä voi muodostua elimistön soluissa useita rasvahappoja, joissa on pidempi hiiliketju ja enemmän kaksoissidoksia. Alfalinoleenihaposta muodostuu muun muassa dokosaheksaeenihappoa (22:6 n-3 DHA) ja eikosapentaeenihappoa (20:5 n-3 EPA).

Pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot (DHA, omega 3 ja ARA, omega 6) ovat tärkeitä pienen lapsen kehitykselle. Semperin BabySemp-äidinmaidonkorvikkeet sisältävät näitä rasvahappoja.

Semper Barnmat

EFSA

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on EU:n elin, jossa arvioidaan ruokaan ja ruuan turvallisuuteen liittyviä riskejä. EFSA antaa riippumattomia tieteellisiä neuvoja.

Semper noudattaa EFSA:n suosituksia esim. äidinmaidonkorvikkeiden valmistusohjeista.

Galakto-oligosakkaridit (GOS)

Galakto-oligosakkaridit (GOS) ovat prebioottisia kuituja, jotka eivät hajoa ohutsuolessa, vaan toimivat maitohappobakteerien (laktobasillien ja bifidobakteerien) ravintoalustana paksusuolessa.

Kun nämä hajottavat GOS-kuituja, muodostuu lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka alentavat ulosteen pH:ta niin, että se muistuttaa imetettyjen vauvojen ulostetta. Uloste myös pehmenee, mikä voi ehkäistä ummetusta. GOS-kuituja esiintyy luonnollisesti muun muassa vihanneksissa, kuten valkokaalissa, sipulissa, juureksissa, mustajuuressa ja maa-artisokassa, mutta sitä saadaan myös maidosta.

Uuden sukupolven äidinmaidonkorvikkeissa GOS-valmistetta on lisätty kaikkiin Semperin äidinmaidonkorvikkeisiin. Semperin äidinmaidonkorvike saa nyt lapsen ulosteen muistuttamaan enemmän imetettyjen lasten ulostetta.

Omega 3

Omega 3 on monityydyttymättömien rasvahappojen perhe. Omega 3 -perheen emorasvahappo on nimeltään alfalinoleenihappo. Tärkeimmät rasvahapot ovat keskipitkiä rasvahappoja, jotka elimistö voi muuttaa joiltakin osin pidemmiksi rasvahapoiksi.

Omega 3 ovat elintärkeitä eli välttämättömiä rasvahappoja. Elimistö ei pysty tuottamaan näitä rasvahappoja itse, vaan ne täytyy saada ruuasta. Pitkäketjuisia omega 3 -rasvahappoja on esim. rasvaisessa kalassa (kuten lohessa, makrillissa, sillissä, silakassa ja sardiineissa), äyriäisissä ja joissakin levissä. Lyhytketjuisia omega 3 -rasvahappoja on esim. rapsiöljyssä, pellavansiemenissä, saksanpähkinöissä ja lehtivihanneksissa. Alfalinoleenihappoa on saatava ravinnosta, mutta siitä voi muodostua elimistön soluissa useita rasvahappoja, joissa on pidempi hiiliketju ja enemmän kaksoissidoksia. Alfalinoleenihaposta muodostuu muun muassa dokosaheksaeenihappoa (22:6 n-3 DHA) ja eikosapentaeenihappoa (20:5 n-3 EPA).

Pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot (DHA, omega 3 ja ARA, omega 6) ovat tärkeitä pienen lapsen kehitykselle. Semperin BabySemp-äidinmaidonkorvikkeet sisältävät näitä rasvahappoja.

Omega 6

Omega 6 on monityydyttymättömien rasvahappojen perhe. Omega 6 -perheen emorasvahapon nimi on linolihappo. Tärkeimmät rasvahapot ovat keskipitkiä rasvahappoja, jotka elimistö voi muuttaa joiltakin osin pidemmiksi rasvahapoiksi.

Omega 6 ovat elintärkeitä eli välttämättömiä rasvahappoja. Elimistö ei pysty tuottamaan näitä rasvahappoja itse, vaan ne täytyy saada ruuasta. Omega 6 -rasvahappoja on esim. maissiöljyssä, auringonkukkaöljyssä, soijaöljyssä ja seesaminsiemenissä. Linolihappoa täytyy saada ravinnosta, mutta siitä voi muodostua elimistön soluissa monia rasvahappoja, joissa on pidempi hiiliketju ja useampia kaksoissidoksia. Linolihaposta muodostuu muun muassa arakidonihappoa (20:4 n-6 ARA). 

Pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot (DHA, omega 3 ja ARA, omega 6) ovat tärkeitä pienen lapsen kehitykselle. Semperin BabySemp-äidinmaidonkorvikkeet sisältävät näitä rasvahappoja.

Magproblem - bebis - Semper Barnmat

Prebiootit

Prebiootit ovat hiilihydraatteja ja erityisiä ravintokuituja. Niitä kutsutaan oligosakkarideiksi, ja ne edistävät hyvien suolistobakteerien kasvua. Galakto-oligosakkaridit (GOS) ovat prebioottisia kuituja, jotka eivät hajoa ohutsuolessa, vaan toimivat maitohappobakteerien (laktobasillien ja bifidobakteerien) ravintoalustana paksusuolessa. Kun nämä hajottavat GOS-kuituja, muodostuu lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka alentavat ulosteen pH:ta niin, että se muistuttaa imetettyjen vauvojen ulostetta. Uloste myös pehmenee, mikä voi ehkäistä ummetusta. GOS-kuituja esiintyy luonnollisesti muun muassa vihanneksissa, kuten valkokaalissa, sipulissa, juureksissa, mustajuuressa ja maa-artisokassa, mutta niitä saadaan myös maidosta.

Uuden sukupolven äidinmaidonkorvikkeissa GOS-valmistetta on lisätty kaikkiin Semperin äidinmaidonkorvikkeisiin.

Lähteet

Ben XM, et.al. World J Gastroenterol 2003;14(42):6564–6568.

Fanaro S, et.al. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2008;44:82–88.

 

Probiootit

Probiootit ovat eläviä, hyödyllisiä bakteereita. Tavallisimmin käytettyjä bakteereja ovat eri laktobasillien ja bifidobakteerien kannat, joita kutsutaan arkipuheessa maitohappobakteereiksi. Maitohappobakteerit ovat vatsan parhaita ystäviä. Ne lisäävät suoliston hyvää bakteerikantaa, joka puolestaan edistää suolen toimintaa.

Laktobasillit ovat hyviä bakteereja, jotka pitävät vatsan tasapainossa. Lactobacillus reuteri Protectis on patentoitu luonnonmukainen maitohappobakteeri. Se on osoittautunut lukuisissa tutkimuksissa toimivaksi, ja se on turvallinen lapsille.

Lactobacillus reuteri Protectista on Semperin yli 1-vuotiaille tarkoitetuissa puuroissa. Semperin vatsatippojen suositeltu annos on viisi tippaa vuorokaudessa iästä ja painosta riippumatta.

Lähteet

Connolly E, Abrahamsson T, Björkstén B. Safety of D(-)-lactic acid producing bacteria in the human infant. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2005;41:489–492

Karvonen A, Casas I, Vesikari T. Safety and possible antidiarrhoeal effect of the probiotic Lactobacillus reuteri after oral administration to neonates. Clin Nutr 2001;20 (suppl 3):63: abstract 216

Indrio, et.al. Journal of Pediatrics 2007;152:801–806.

Ruiz-Palacios G et al. Tolerance and fecal colonization with Lactobacillus reuteri in children fed a beverage with a mixture of Lactobacillus spp. Pediatr Res 1996;39(4) part 2:184A, abstract 1090

Savino F, et.al. Pediatrics 2007;119:124–130.

Weizman Z, Alsheik A. Safety and tolerance of a probiotic formula in early infancy comparing two probiotic agents: a pilot study. Am Coll Nutr 2006;25:415–419

West CE, et.al. Pediatr Allergy Immunol 2009;19:53–60.

WHO - Semper Barnmat

World Health Organisation (WHO)

Maailman terveysjärjestö (WHO) perustettiin vuonna 1948, ja se on YK:n elin. Järjestön tehtävänä on taata kaikille ihmisille mahdollisimman hyvä terveydentila. Osana tätä pyrkimystä WHO mm. koordinoi kansainvälistä lääkeapua paikkoihin, joissa on infektiosairauksia. WHO taistelee myös muita sairauksia vastaan esim. jakamalla rokotteita.

Järjestö pyrkii myös edistämään terveyttä laajemmassa merkityksessä. WHO määrittelee terveyden niin fyysiseksi, psyykkiseksi kuin sosiaaliseksikin hyvinvoinniksi.

Semper noudattaa WHO:n suosituksia mm. sinkin lisäämisestä lasten nesteytysjuomiin ja äidinmaidonkorvikkeiden valmistusohjeita.