Miljöbild på mamma som lyfter upp sitt barn

TUMME ja kolesterolitasot

Äidinmaidonkorvike vaikuttaa lasten kolesteroliarvoihin.

TUMME-tutkimuksen tulokset, Niklas Timby, lastenlääkäri ja lääketieteen tohtori

Kliinisen tieteen laitos, pediatria, Uumajan yliopisto

Imetystä suositellaan kaikkialla maailmassa lapsen ainoaksi ravinnonlähteeksi ensimmäisten 4–6 kuukauden ajan. Lapsille, joita ei voida jostakin syystä imettää, tulee antaa sen sijaan äidinmaidonkorviketta. Korvikkeiden koostumusta säädellään tarkasti, jotta kaikkien lasten ruokinta on varmasti turvallista. Nykyisten korvikkeiden ansiosta imetettyjen ja korvikkeita saaneiden lasten väliset erot ovat hyvin pieniä, mutta kuitenkin mitattavissa ryhmätasolla. Selvimmin erot näkyvät ensimmäisen ikävuoden kasvussa ja sairastuvuudessa infektioihin. On myös esitetty, että varhaisella ravitsemuksella voisi olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Niin kutsutun varhaisen metabolisen ohjelmoitumisen eli varhaisista ympäristötekijöistä riippuvan aineenvaihdunnan säätelyn kautta imetettyjen ja korvikkeella ruokittujen vauvojen mitattavissa olevat erot voisivat teoriassa vaikuttaa aineenvaihduntaan ja siten ylipainon, lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien ja metabolisen oireyhtymän riskiin aikuisiässä.

TUMME-tutkimus

Tutkijaryhmämme on tutkinut Uumajassa uutta, kokeellista äidinmaidonkorviketta, jossa oli tavallista vähemmän energiaa (60 kcal/100 ml 66 sijaan) ja proteiinia (1,20 g/100 ml 1,27 sijaan). Uuteen korvikkeeseen oli lisätty myös lehmänmaidon maitorasvapallosten solukalvoa (MFGM), ja siten siinä oli enemmän kolesterolia. Annoimme tutkimuksen nimeksi TUMME. Olemme seuranneet nyt vuoden ikään ehtineitä lapsia tarkoin eri muuttujien suhteen, muun muassa lasten kognitiivista kehitystä ja kasvua. Saimme mukaan 160 lasta, joiden imetys oli lopetettu ennen kahden kuukauden ikää. Satunnaistimme heidät saamaan uutta kokeellista korviketta tai tavallista korviketta kuuden kuukauden ikään asti. Rinnalle otettiin 80 imetettävän lapsen vertailuryhmä.

Tulokset

Julkaisimme hiljattain sydän- ja verisuonitautien varhaisia riskitekijöitä koskevat tulokset. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin vaikuttamiseen liittyvä hypoteesimme oli, että uutta korviketta saaneet lapset eroaisivat imetetystä vertailuryhmästä varhaisen kasvun ja kolesterolitasojen suhteen vähemmän kuin tavallista korviketta saaneet lapset, ja sillä tavoin voisi syntyä ohjelmointivaikutuksia. Kasvun osalta tämä ei pätenyt. Uutta korviketta saaneet lapset söivät suurempia määriä ateriaa kohden. Tämän vuoksi kahden korvikkeella ruokitun ryhmän energian ja proteiinin saannissa ja siten myöskään kasvussa ei ollut eroja. Sen sijaan näimme selvästi, että uutta korviketta kuuden kuukauden ikään asti saaneet lapset saavuttivat vähitellen imetetyn ryhmän plasman kolesterolitasot ja erosivat siten tavallista korviketta saaneista lapsista. Tämä on erityisen kiinnostavaa aiempien tutkimusten valossa. Niissä on osoitettu, että imetetyillä lapsilla on rintamaidon suuren kolesterolipitoisuuden ansiosta plasmassa enemmän kolesterolia kuin korvikkeella ruokituilla lapsilla. Ero tasoittuu lapsuuden aikana, ja myöhemmin teini-iässä ja aikuisena tilanne on päinvastainen. Lapsena imetetyillä aikuisilla on plasmassa vähemmän kolesterolia kuin niillä, joita ei ole imetetty. Imetetyillä on siten oletettavasti edullisempi sydän- ja verisuonisairauksien riskiprofiili.

Johtopäätökset

Kun äidinmaidonkorvikkeen kolesterolipitoisuutta lisättiin, sitä saaneet lapset saavuttivat saman plasman kolesterolitason kuin imetetyt lapset. Jatkamme saman tutkimusväestön pitkäaikaisseurantaa saadaksemme selville, onko tällä merkitystä lasten terveydelle. Kuinka lasten kolesteritasot kehittyvät ajan kuluessa? Näemmekö ohjelmointivaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa terveyteen pitkäaikaisesti? Pitkäaikaisseurannan tulokset tulevat joka tapauksessa olemaan todella kiinnostavia.

Lähteet

  1. Aggett PJ, Agostini C, Goulet O, Hernell O, Koletzko B, Lafeber HL, et al.The nutritional and safety assessment of breast milk substitutes and other dietary products for infants: a commentary by the ESPGHAN Committee on Nutrition. J Pediatr Gastroenterol Nutr. 2001;32(3):256–258.
  2. Timby N, Domellof E, Hernell O, Lonnerdal B, Domellof M. Neurodevelopment, nutrition, and growth until 12 mo of age in infants fed a low-energy, low-protein formula supplemented with bovine milk fat globule membranes: a randomized controlled trial. Am J Clin Nutr. 2014;99(4):860–868.
  3. Timby N, Lonnerdal B, Hernell O, Domellof M. Cardiovascular risk markers until 12 mo of age in infants fed a formula supplemented with bovine milk fat globule membranes. Pediatr Res. 2014;76(4):394–400.
  4. Owen CG, Whincup PH, Odoki K, Gilg JA, Cook DG. Infant feeding and blood cholesterol: a study in adolescents and a systematic review. Pediatrics. 2002;110(3):597–608.