Äidinmaidonkorvike auttaa suojaamaan infektioilta

Imetystä suositellaan kaikkialla maailmassa lapsen ainoaksi ravinnonlähteeksi ensimmäisten 4–6 kuukauden ajan. Lapsille, joita ei voida jostakin syystä imettää, tulee antaa sen sijaan äidinmaidonkorviketta, jonka koostumusta säädellään tarkasti, jotta kaikkien lasten ruokinta olisi varmasti turvallista. Nykyisten korvikkeiden ansiosta imetettyjen ja korvikkeella ruokittujen lasten väliset erot ovat rikkaissa maissa pieniä, mutta kuitenkin ryhmätasolla mitattavissa. Selvimmät erot näkyvät ensimmäisen ikävuoden kasvussa ja sairastuvuudessa infektioihin. Osa näistä eroista selittyy todennäköisesti rintamaidon ja äidinmaidonkorvikkeen koostumuseroilla.

TUMME-tutkimus

TUMME-tutkimuksessa, jota tutkimusryhmämme tekee Uumajassa, tutkimme uuden, kokeellisen äidinmaidonkorvikkeen vaikutuksia. Siinä on tavallista vähemmän energiaa (60 kcal/100 ml 66 sijaan) ja proteiinia (1,20 g/100 ml 1,27 sijaan). Uuteen korvikkeeseen on myös lisätty lehmänmaidosta saatua maitorasvapallosten solukalvoa (MFGM). Tutkimukseen otettiin mukaan 160 lasta, joiden imetys oli lopetettu ennen kahden kuukauden ikää. Satunnaistimme heidät saamaan uutta kokeellista korviketta tai tavallista korviketta kuuden kuukauden ikään asti. Rinnalle otettiin 80 imetettävän lapsen vertailuryhmä. Tutkiaksemme sairastuvuutta infektioihin pyysimme vanhempia pitämään kirjaa kaikista sairauden oireista, hoitokäynneistä ja lääkkeistä lapsen ensimmäisen vuoden aikana.

Infektiot

Tutkimuksen infektioita koskevan osion tulokset julkaistiin Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition (JPGN) -lehden uusimmassa numerossa. Havaitsimme, että uutta korviketta saaneilla lapsilla oli huomattavasti vähemmän sairaalahoitoon johtaneita infektioita ja antibioottikuureja kuuden kuukauden ikään mennessä kuin tavallista korviketta saaneilla lapsilla, eikä ryhmä eronnut imetetystä vertailuryhmästä. Tavallisin infektiotyyppi oli korvatulehdus, ja uutta korviketta saaneilla lapsilla oli myös olennaisesti vähemmän korvatulehduksia kuuden kuukauden ikään mennessä verrattuna tavallista korviketta saaneisiin lapsiin (ks. kuva). Huomasimme myös, että uutta korviketta saaneet lapset saivat vähemmän kuumetta alentavaa lääkettä kuin tavallista korviketta saaneet. Tämä on myös merkki siitä, että he sairastivat vähemmän infektioita.

Johtopäätökset

Tulkitsemme tuloksia niin, että uuden kokeellisen äidinmaidonkorvikkeen sisältämä MFGM-lisä auttoi suojautumaan infektioilta. MFGM on määrällisesti pieni maitofraktio, mutta sillä on osoitettu olevan biologista aktiivisuutta eri alueilla. Niin lipidiosalla kuin useilla membraaniproteiineillakin on antimikrobisia ja vastustuskykyä lisääviä vaikutuksia, joilla voi olla merkitystä infektioilta suojautumisessa.

Tutkimuksemme on ensimmäinen, jossa tutkitaan MFGM:n lisäämistä äidinmaidonkorvikkeeseen. Olemme aiemmin esitelleet myönteisiä vaikutuksia sekä kognitiiviseen kehitykseen että kolesterolitasoihin. Infektioilta suojaava vaikutus vahvistaa kuvaa siitä, että MFGM on tärkeä maitofraktio imeväisikäisille, mutta tulosten varmistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, ennen kuin voidaan antaa suositus MFGM:n lisäämisestä kaikkiin äidinmaidonkorvikkeisiin.

Lehmänmaidon ja rintamaidon MFGM vastaavat koostumukseltaan toisiaan. Tämä evoluutiossa säilynyt rakenne voi puhua sen puolesta, että fraktio on ollut tärkeä terveyden ja hengissä pysymisen kannalta. MFGM on puuttunut äidinmaidonkorvikkeesta, koska fraktio katoaa yhdessä maitorasvan kanssa, kun se korvataan kasvirasvalla suotuisamman rasvahappokoostumuksen saamiseksi. Lontoon University Collegen professori Mary Fewtrell ilmaisee tämän samassa JPGN-lehden numerossa artikkelimme kommentaarissa ”A Case of Throwing the Baby Out With the Bathwater?” Uudet menetelmät mahdollistavat MFGM-fraktion erottamisen lehmänmaidosta niin, että sitä voidaan lisätä korvikkeeseen jälkikäteen. Tämän ansiosta olemme saavuttaneet edistysaskelen imetettyjen ja korvikkeella ruokittujen lasten erojen pienentämisessä.

Lähteet

1. Ip S, Chung M, Raman G, Trikalinos TA, Lau J. A summary of the Agency for Healthcare Research and Quality's evidence report on breastfeeding in developed countries. Breastfeed Med. 2009;4 Suppl 1:S17–30.
2. Timby N, Hernell O, Vaarala O, Melin M, Lonnerdal B, Domellof M. Infections in infants fed formula supplemented with bovine milk fat globule membranes. J Pediatr Gastroenterol Nutr. 2015;60(3):384–389.
3. Timby N, Domellof E, Hernell O, Lonnerdal B, Domellof M. Neurodevelopment, nutrition, and growth until 12 mo of age in infants fed a low-energy, low-protein formula supplemented with bovine milk fat globule membranes: a randomized controlled trial. Am J Clin Nutr. 2014;99(4):860–868.
4. Timby N, Lonnerdal B, Hernell O, Domellof M. Cardiovascular risk markers until 12 mo of age in infants fed a formula supplemented with bovine milk fat globule membranes. Pediatr Res. 2014;76(4):394–400.
5. German JB. Dietary lipids from an evolutionary perspective: sources, structures and functions. Matern Child Nutr. 2011;7 Suppl 2:2–16.
6. Fewtrell MS. Milk fat globule membrane: a case of throwing the baby out with the bathwater? J Pediatr Gastroenterol Nutr. 2015;60(3):290–291.